perjantai 10. maaliskuuta 2017

Eevan Tyttäret

Tytär, sisar, äiti, nainen. Miehille miesten hallitsemassa maailmassa eläminen on tietenkin aina ollut helpompaa kuin naisille, joiden kaikkinaista olemista miehet ovat kautta aikojen pyrkineet rajoittamaan. Nainen on miesten maailmassa nähty alhaisempana lajina (kyllä, sanavalinta on tahallinen, teoksen lukeminen valottaa miksi), heikompana, ja saastaisena; Historiassa tyttö/nainen on vain turha suu ruokittavaksi, isänsä tai veljensä holhottava, aviomiehensä omaisuutta, hellan ja nyrkin välissä, herkkä, haavoittuvainen kukkanen, syntinen portto ja ennen kaikkea hautomo, jonka tehtävänä on ollut synnyttää maailmaan lisää miehiä. Naisen oikeudet, sikäli kun niitä oli ensinkään, olivat, ja ovat jopa nykyisinkin paikoin olemattomat. Myös naisen seksuaalisuutta, älykkyyttä ja taitoja on miesten taholta vuosisatojen halki paitsi halveksittu, myös pelätty.

Kaari Utrion "Eevan Tyttäret - Naisen, Lapsen ja Perheen historia", on kattava tutkielma, jossa syvennytään tarkastelemaan naisen paikkaa ja asemaa halki ihmiskunnan historian. Naisena oleminen ei ole koskaan ollut ruusuilla tanssimista, ja kirjassa tarkastellaakin monipuolisesti naisen roolia ja selviytymistä miesvaltaisessa maailmassa paitsi tyttärenä, sisarena, rakastajattarena, aviovaimona ja äitinä, sekä myös yksityishenkilönä, yrittäjänä, johtajana ja opettajana.

"Synnyttävä ja imettävä nainen, jolla oli alituisesti sylilapsi huollettavanaan ei voinut osallistua ainakaan suurriistan metsästykseen. Hänen tehtäväkseen jäi juurien ja kasvien keräileminen suhteellisen läheltä leiriä. Yhteisössä, joka arvosti lihaa vaikka se olisi muodostanut vain pienen osan ravinnosta, metsästäjä oli kunnioitettu olento. Lihasta sai kallisarvoista proteiinia.
Naisen ruokavalioon sisältyi ehkä vähemmän lihaa kuin miesten. Raskauksien ja imettämisen vuoksi he kuitenkin tarvitsivat sitä enemmän. Lisäksi naisilla oli taipumusta anemiaan. Puolet tämän päivän kehitysmaista sairastaa anemiaa. On mahdollista, että naiset olivat paitsi sidottuja biologiseen tehtäväänsä synnyttäjinä myös fyysisesti liian heikkoja pitääkseen puoliaan.
Paikallaan pysyvät naiset tekivät ihmiskunnan merkittävät keksinnöt. Naiset alkoivat punoa koreja, valmistaa saviruukkuja, kutoa kangaspuilla ja ommella.
Naiset ymmärsivät siemenen ja kylvämisen merkityksen. Todennäköisesti naiset myös ryhtyivät huolehtimaan ensimmäisistä tuottavista kotieläimistä, vuohista ja lampaista.
Keksinnöistään huolimatta nainen oli alistettu. Hänen historiassaan toistuu sama ilmiö; kun naisen aloittama toiminta kehittyy ja erikoistuu, miehet ottavat sen haltuunsa ja naisen osaksi jää avustava työ."

Teos on jaettu kahteentoista kappaleeseen, joissa käydään läpi naisena olemisen kehitystä sivistyksen aamunkoiton jalkavaimoista ja sotavalloituksista aina uskonnollisin sisariin, palkkatöihin, naisliikkeen syntyyn, ja naisten äänioikeuteen asti. Onko ulkonäöstä ollut naiselle hyötyä enemmän kuin lukutaidosta, kuinka lapseton nainen pärjäsi, saattoiko nainen suorittaa samanlaisia rikoksia kuin mies, millaiset askareet ja harrastukset olivat soveliaita naiselle, oliko raiskausta olemassa, mikä oli naisen hengen rahallinen arvo, ja kohdeltiinko yhteisönsä hylkiönaisia eri tavoin kuin hylkiömiehiä? Teoksessa keskitytään valveuttavasti myös kunkin aikakautensa kuvaan poikkeuksellisina pidettyjen naisten, kuten uskonnollisten, noitina vainottujen, homoseksuaalien, duunarien, ja uraputkessa kunnostautuneiden naisten vaiheisiin. Naiseuden iloja ja suruja unohtamatta opimme myös millaisia esim. raskausajan ongelmat olivat maailmassa jossa aviomies suunnilleen päätti saiko nainen sairastaa vai ei, tai kuinka suuren häpeän esim. raiskauksen ilmitulo tuotti naisen aviomiehelle tai suvulle.

"Patriarkallisen yhteiskunnan perusta on se, että nainen suostuu yhden miehen omistettavaksi, kun taas mies voi omistaa useampia naisia joko virallisesti tai epävirallisesti. Naista, joka ei suostu rajoittamaan seksuaalista toimintaansa yhteen mieheen on rangaistava. Sen sijaan miehiä pidetään sitä "miehekkäämpinä", mitä useampia naisia he käyttävät.

Naisen käsitys itsestään on kaiken avain. Järjestelmä romahtaa, jos naiset kieltäytyvät miesten heille asettamista rajoituksista. Sen vuoksi patriarkallisessa järjestelmässä on äärimmäisen tärkeää saada naiset uskomaan, että seksuaalinen vapaus tekee naisesta kelvottoman.

Aviollisen uskollisuuden käsite, joka vuosituhannet koski vain naisia, on hyvä esimerkki keinosta, jolla naiset saatiin  vartioimaan itseään ja toisiaan miesten eduksi. Naisen oli oltava uskollinen puolisolle, jota hän ei saanut itse valita. Sääntöjen rikkomisesta oli hyvin usein seurauksena naisen kuolema."

Teoksessa kerrotaan myös paljon mielenkiintoisia esimerkkitarinoita oman aikansa edelläkävijänaisista sieltä täältä. Teoksesta löytyy oppineita ja sivistyneitä opettajia, liikenaisia, hallitsijattaria, kapinallisia, ja toisinajattelijoita. Heidän tarinansa eivät aina pääty onnellisesti, mutta he ovat omalta osaltaan onnistuneet joko luomaan itselleen poikkeavan aseman aikansa muihin naisiin nähden, tai näyttämään teoillaan suuntaa sisarilleen paitsi omassa ajassaan, myös tulevaisuudessa.
Kaikille epäluuloisille mainittakoon, ettei Utrion tutkielma aiheestaan huolimatta ole mitään "telaketjufemakkoskeidaa", vaan vakavasti otettava kuvaus naisen elämästä ja asemasta läpi historian. Teksti saa tosin väistämättäkin ajattelemaan, kuinka helppoa meillä nykyajan länsimaisilla naisilla on verrattuna muutaman vuosikymmenen takaisiin, tai vain yksinkertaisesti muissa maissa asuviin sisariimme nähden.

Kristinusko kummittelee tottakai väistämättä tämän kirjan lehdillä, sillä kaiken luonnollisen saastaiseksi tuominnut kristin kirkko hallitsi aikoinaan maailmaa nykyistä ankarammalla kädellä, ja loi lakeja ja asetuksia rajoittamaan ihmisen, ja eritoten alhaisena olentona nähdyn naisen, elämää. Kirkkovallan esiinnostaminen ja aiheen käsittely kiertelemättä kuitenkin valaisee naishistorian synkkiä vaiheita ja auttaa ymmärtämään kuinka tietyt tilanteet ja rajoitukset miehensä omistamien naisten elämässä ovat päässeet lähtöjäänkään syntymään, ja kuinka "nykynainen" on lopulta pystynyt kehittymään yhteiskunnan (likipitäen) tasa-arvoiseksi jäseneksi.
Teosta tutkittaessa tarkkanäköinen lukija voi myös kokea, vähän aiheesta riippuen, helpottavia tai pelottavia oivalluksen hetkiä asioiden nykylaidasta, kuten "Tuo asia on onneksi muuttunut", tai valitettavasti myös "No tuo ei ole kyllä muuttunut miksikään, vieläkään". Näin on esim. kehitysmaiden anemian, raiskauksen uhrin syyllistämisen, ja avioliitossa uskottomien naisten kuolemanrangaistuksen kohdalla ;(

"Ammattiyhdistysliike suhtautui naisiin kuin kiusallisiin syöpäläisiin. Kun alipalkatut naiset uhkasivat viedä miehiltä työpaikat, ammattiyhdistysliike ryhtyi ajamaan naisia pois työmarkkinoilta sen sijaan että olisi vaatinut naisille samaa palkkaa kuin miehille.
Vallankumoukselliset sosialistiset liikkeet ottivat ohjelmaansa naisten tasa-arvon. Jo pelkän ohjelman olemassaolo oli merkittävä edistysaskel, vaikka tasa-arvo yleensä jäi teoriaksi liikkeen sisälläkin. Radikaaleinkin mies kavahti tasa-arvoa, jos se edellytti luopumista omasta, henkilökohtaisesta palvelijasta."

Teoksen lopussa on kirjailijan pieni yhteenveto meille kaikille naisille, sekä kirjallisuusluettelo.
468 sivua. Kustannusosakeyhtiö Tammi 1984.
Hämmennyksen välttämiseksi mainittakoon, että kirjassa käytetään, nykyään jo paikoin vanhentuneita sanamuotoja, mutta annettakoon se 1980-luvun teokselle anteeksi :)

+Kovakantinen
+Helppolukuinen, ei kamalasti jaarittele
+Suositeltavaa luettavaa paitsi juuristaan kiinnostuneille naisille kuin myös kaikille niille miehille, jotka ovat koskaan hämmästelleet "typerien femakoiden intoa huudella oikeuksiensa perään tässä tasa-arvoisessa maailmassa".

-Vähän hankalankokoinen tiiliskivi
-Paikoin hyvin masentavaa luettavaa

Ei kommentteja: